29. joulukuuta 2011

#5 Radalle!

Pikkuhiljaa on tullut katseltua jo lähtöjä, mihin tamman voisi jopa harkita laittavansa, Killerillä meinaan on näille vähän rahaa juosseille nyt suht usein sarjoja.



Killeri 15.2 5. sarja Lämminveriset ryhmäajo 2100 m enintään 270 e. P. 400 e.

Saarijärven jääravit 25.2 3. sarja Lämminveriset tasoitusajo 2020 m Ei startteja 20m hyv. p. 0 e + 20 m/ 100 e. enintään 500 e P. 100 e.

Killeri 29.2 5. sarja Lämminveriset ryhmäajo 2100 m enintään 300 e. P. 400 e.


Saa nyt nähä mihin kuitenkaan ilmotan, noihin jääraveihin ja lounareihin en kyllä ilmoita kuin toiseen, sen verran peräkkäin ovat. Tammikuussa täytyy sitten taas hiittailla tahdilla näitä koitoksia kohti. ;) 
::D Kuski kauhuissaan ja hevonen virnuilee.. Lopputuloskin oli sitten sen mukainen. 

Seuraavaksi voisin käydä Elvin ajamassa, kuvia ei valitettavasti voi ottaa, sillä nukuin turhan pitkään ja täällä on jo pimeää. 

26. joulukuuta 2011

#4 Vanhat hyvät muistot


Reilu vuosi sitten otin shettisten osalta ensimmäisen ja varmasti myös viimeisen voiton, Elvin kanssa sitten seuraava. ;) Kyseessä oli Pihtiputaan paikallisravit, joten video on aika kehno, pahoittelen. 
"Ja aivan ulos nousee 7 Särkän Santra!" "Oliko se 7-1 vai 1-7?" "Se menee nyt maalikameraan."

Ensimmäisellä hiitillä yhdessä, kevät -11
Eka startti mun omistuksessa, tamma oli kolmas. 

Minun pieni se siellä kolmantena vetää, klikkaa niin näet sen tappoilmeen!


#3 Vapaata

Yritin epätoivoisesti käydä Elville laittamassa loimen niskaan tuonne viimaan, mutta tamma lähti karkuun niin olkoot sitten ilman. (: Se saa olla nyt pari päivää vapaalla, pari edellistä lenkkiä oli sen verran rankkoja. 
Tarha hyvässä kunnossa. 

#2 Reeniä, reeniä

Linda ja Tycho "Tykki"
Olimme Lindan kanssa tänään reippaita, kävin ensin räpsimässä kuvia, kun hän ratsasti uudella ponitulokkaallaan, keli oli aika kamala ja hyvät kuvat olivat todella harvassa. Ohessa myös kuva, miten laadukkaita kuvia tuli räpsittyä ja millainen lumipyry siellä aukeassa pellonreunassa olikaan.

Kun olimme Lindan ponit saaneet turvallisesti talliin syömään heiniä, lähdimme meille ajamaan Elvin. Teimme pitkän hölkkälenkin parilla reippaammalla pätkällä, tamma tuntui oikein virkeälle ja sai kyllä kuski kärreillä olla ohjissa kiinni!
Pitäisi päästä mahdollisimman pian hiitille, mielellään toisen lämpösen kanssa, koska itsekseni ajan AINA ensimmäisen kierroksen naurettavan hiljaa ja toisella vasta alan vaatia oikeasti vauhtia. Vasta tällaisen ns. "oikean" hiitin jälkeen uskaltaisin startteja alkaa etsimään.

Äh, olisi jo kesä niin saisimme tallin rempattua loppuun, tahtoisin jo niin kovasti vanhan navetan hirveiden rapistuneiden maalien tilalle uudet!

Koska kävimme Elvillä lenkillä vasta pimeässä, niin laitan vähän vanhempia kuvia piristykseksi. :)
Tankkeritamma viime maaliskuussa
Ikävä kesää! Tässä tamma ensikertaa järvessä. 

24. joulukuuta 2011

#1 Taustatietoa!

Ostin tamman 11.02.2011, kun viikkoa aiemmin kävin sitä koeajamassa Lahdessa. Rakastuin tamman rauhallisuuteen ajaessa ja ratsastaessa, mikä mielestäni oli ihan hyvä piirre ensiravurinsa ostavalle 16-vuotiaalle tytölle, varsinkin kun hevosella on tuota kokoakin ihan reippaasti, säkä huitelee 164cm korkeuksissa. Se oli ollut tauolla jo muutaman kuukauden, joten saimme aloittaa kunnon kohottamisen aika pohjalta, Elvillä ei ollut tuolloin edes kenkiä ja kaviotkin olivat päässeetv pitenemään turhan paljon. Tamma myytiin, koska yli 70-vuotiaalla miehellä ei vaimonsa kanssa enää ollut aikaa starttaaville niin paljoa ja jättivät itselleen vain siitoshevoset ja pari vähän parempaa ravuria, itselleni tällainen harrastuskaveri kelpasi vallan mainiosti.

Alkuun tamma oli käytökseltään hieman arveluttava, mikä hyvin todennäköisesti johtui paikanvaihdosta, sillä ostin sen suoraan kasvattajalta ja se oli koko elämänsä kuusi vuotta saanut samassa kodissa asua. Korvat pysyivät aika tiukasti luimussa, uhitteli jalkaansa polkemalla ja kerran iltaruuan aikoihin puri rintaan mukavat jäljet.
Vei aikansa, että Elvi rauhoittui ja siitä tuli taas samanlainen mukava itsensä, millainen se oli kun sitä ensikertaa kävimme katsomassa, kesällä jopa kolmevuotias tyttö pystyi sitä harjaamaan.
Alkukesästä meille koitti ongelma, sillä tamma tahtoi vain laihtua ja laihtua, eikä ruokakaan tahtonut oikein maittaa, kylkiluut vilahtelivat. Meni useita kuukausia, mutta parin matolääkkeen jälkeen rupesi ruoka taas maistumaan ja alkusyksyn kaviopaiseesta johtunut loma teki tehtävänsä ja tamma saatiin sopivaan lihaan, toivottavasti se nyt tuossa kunnossa pysyisikin.

Startteja tamma on minulla ollessaan juossut vasta kaksi, ensimmäisen 18.6, jolloin se oli kolmas. Tämän jälkeen minulla oli korttikurssi ja starttaaminen jäi, kunnes elokuun alussa itse hyppäsin rattaille, mutta startti meni ihan monkään alun laukkojen ja erittäin kapean puskaradan vuoksi.

NYT kaviopaiseista selviydyttyämme ja kaikki kilpavarusteet hankittuamme, reenaamme kovasti ja palaamme radoille entistä pahempina ensivuonna. ;)
Tämä blogi kertoo meidän koitoksistamme tästä eteenpäin!