5. joulukuuta 2012

#74 Voihan ajolinjat

Huhhuh, unohdin tosiaan tulla teille kertomaan, että ilmoitin tamman tämän päivän lounasraveihin Killerille. Eiliset viimeistelyt meni vähän miten meni, pakkasta oli sen verran paljon, että aika kevyesti otettiin, tamma tuntui kuitenkin ihan hyvälle eikä siinä sen kummempia. Tamma tuli puunattua kunnolla jo illalla, kaikki töröttävät karvat tuli leikeltyä pois ja tavarat pakattua, jotta aamulla ei tarvitsisi nousta niin aikaisin.

Talli kuin pommin jäljiltä ja luotto kohillaan - ainakin niin kauan kunnes sattuu jotakin..

Tänään heräsin reippaana kuitenkin hyvissä ajoin tutkimaan pakkasasteita, että perutaanko koko ravit, tai näyttääkö sen verran pahalle, että jättäisi koko konin pois. Peruutuksesta ei kuulunut ja mittarikaan ei näyttänyt liian hurjia lukemia, joten päätettiin lähteä onneamme koittamaan, ite lähdin kyllä reissuun ihan sillä fiiliksellä, että laukataan kuitenkin ja siinä se sitten onkin. 
Lämmityksen aikoihin oli sopivasti autolähdön harjoitus, johon sitten osallistuttiin. Elvi meni ihan kivasti nätisti ravilla harjoituksen ja aloin itsekin hoksaamaan miten sen saa näteimmin auton taakse ilman sitä ylimääräistä pään nykimistä. En enää koskaan aja kilpaa näillä pakkasilla, tai ainakaan niillä hanskoilla joilla ajoin lämmityksen, sormista hävisi tunto ja en saanut liikutettuakaan niitä kunnolla. Onnekseni olin napannut mukaan toisetkin hanskat, jotka osoittautuivat huomattavasti paremmaksi vaihtoehdoksi.
Hetken kerkesimme seisoskella katoksella lämmittämässä omia sormiani, kunnes olikin jo aika lähteä esittäytymään. Lähtö viivästyi, koska juuri ennen auton liikkeelle lähtöä, huomattiin, ettei maalikamera toimi. Hieman meinasin säikähtää, mutta onneksi tajusivat kuitenkin nopeasti sulkea siivekkeet, emmekä hölkänneet niitä päin. Siinä sitten odoteltiin tovi, että maalikamera saatiin kuntoon ja ei muuta kuin uusi yritys.


Kuten kuvasta näkyy, pääsimme matkaan melkein ravilla! Vain muutama hassu haparointiaskel ja sitten päästiinkin ihan nätisti eteenpäin. En tajunnut tarpeeksi nopeasti kääntää sisälle tuon haparoinnin jälkeen ja jäimme roikkumaan kolmannelle, koska uskaltanut päästää tammaa menemään eteenpäin laukkariski takaraivossa, joten pakiteltiin sitten tuonne aivan hännille asti. Aluksi tamma ei oikein tykännyt toisen perässä juosta, kun lensi roipetta niskaan (vaikka verkkokin oli päässä), mutta kyllä se siitä sitten tasaantui ja tultiin nätisti porukassa mukana. Olen kyllä tosi tyytyväinen, ilmeisesti smurffilapusta ja cresendoista oli jotain hyötyä, tamma ei vääntynyt kasaan auton takana ja nuo kaksi laukka-askelta saatiin nopeasti kiskottua alas.

Ei muuta kuin uutta putkeen vain! :)



6 kommenttia:

  1. Äh, jostain syystä sitä ei saa toimimaan normaalisti, mutta nyt siinä on linkki videoon :)

    VastaaPoista
  2. Onnea! Ison työn oot hepon kanssa tehny!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Nää on just niitä hetkiä, jotka saa tätä hommaa jatkamaan. :)

    VastaaPoista