22. tammikuuta 2013

# 78 Haastetta pukkaa!


Tässä tylsän koulupäivän kunniaksi ahkerana ja reippaana koululaisena ajattelin vastata erääseen haasteeseen, näitä on tullut samanlaisia haasteita useampi, mutta nyt aika antaa myöten. Haasteen antoi Pupii.
Haasteen säännöt:
-kerro 11 faktaa itsestäsi
-vastaa haastajan 11 kysymykseen
-keksi 11 uutta kysymystä
-haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
-kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

11 faktaa minusta:


- Opiskelen siis Jyväskylän ammattiopistossa liiketalouden perustutkintoa, taloushallinnon puolella. Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, että valmistun ehkä joku kaunis päivä kirjanpitäjäksi tai joksikin muuksi konttorirotaksi. Tosin, luulen etten valmistuttuani ainakaan lähivuosina ainakaan konttoriin eksy, oon jo aivan totaalikyllästynyt tähän jatkuvaan tietokoneella pelleilyyn. Ehkä johonkin kivaan kauppaan töihin tai hevoshommiin ainakin hetkeksi..? Kuka tietää? Tällä hetkellä kuitenkin tämä opiskelu maistuu aivan puulta, tunnit menee pelaillessa erilaisia pelejä facebookissa ja blogeja selaillessa, kun ei millään malttaisi keskittyä kirjaamaan tositteita tai mitälie nyt sitten ovatkaan.

- Edellisestä kohdasta tulikin mieleen, olen aivan koukussa Facebookiin! Olen siellä oikeastaan aina, puhelimessanikin on fb, joten mut saa sieltä varmaan paremmin kiinni kuin tekstiviestillä, ennen tuli näpyteltyä hirveät määrät tekstiviestejä, aina kun oli edes vähän jotakin asiaa jollekin, mutta nykyisin se on muuttunut siihen, että kaikilla on puhelimessaan fb ja näin ollen pääsee paljon halvemmalla, kun kirjoittaa asiansa fb viestinä. Kätevää! Luokkatoverini tuossa vieressä käski lisätä, että mulla on oikeastaan kokoajan puhelin kädessä, mikä on kuulemma todella todella ärsyttävää.. heh!


- Oon pienestä tytöstä asti toiminut paljon tietokoneiden kanssa, penskana tuli leikittyä tallini.fi'ssä ja Photoshoppailtua sinne niitä todella hienoja "tallipohjia". Myös virtuaalitalleja ja kenneleitä ja mitälie oli silloin junnuna ties kuinkapaljon ja jälkikäteen ajateltuna ihan hirvittää, miten hyvin silloin osasin vielä HTML -koodien kanssa toimia, nykyään ei kyllä niistä vähistäkään taidoista ole juuri mitään jäljellä. Hermosto ei riitä sellaiseen nyhvertämiseen. Koulussa on kyllä ihan kivaa, kun tehdään välillä erilaisia mainoksia yms. Adoben Illustatorilla! Bannereiden teko on välistä ihan hauskaa, mutta mun koneella ei ole muita muokkausohjelmia kuin Gimp, jota en ole koskaan oppinut käyttämään, joten siksi nämä ulkoasut ovat aina vähän mitä ovat.

- Ennen hevosiin siirtymistä silloin ala-asteikäisenä harrastin kolme vuotta uintia, tykkään kyllä edelleekin käydä uimassa kesäisin, mutta uimahalliin en ole tainnut kyllä vuosiin eksyä. Pari vuotta taisin näitä harrastaa päällekäin, mutta olin uintiryhmässäni joitakin vuosia muita nuorempi, joten en oikein pysynyt ryhmän mukana = uinti sai jäädä ja hevoset tulla. Kitaraakin koitin puoli vuotta seiskaluokkalaisena soitella, kun hevosharrastuskin oli tuolloin pahasti jäässä, noh tulipahan todettua ettei mulla tosiaankaan ole minkäänlaisia musiikillisia lahjoja, joten jääköön musiikkiharrastukseni vain musiikin kuunteluun ja kauniilla heleällä äänelläni päälle laulamiseen. ;) Kavereiden korvaparat...


- Oon aivan hulluna sipseihin ja dippiin!! Suklaat ja 
karkit yms. häviää tälle jumalaiselle makunautinnolle kyllä aivan 6-0. Yhden sipsipussin kanssa täytyisi olla ainakin kaksi purkkia dippiä (RANCH), kun kauhon sitä niin, ettei sipsiä näy dippivuoren alta lähes ollenkaan. Tämä mun sipsihulluus alkaa kyllä olla jo ihan yleinen vitsi kavereiden ja perheen keskuudessa.. Sain vanhemmiltani joulunakin suklaan sijaan neljä törppöä Pringlesejä pitkäksi pötköksi paketoituna..  Oikeastaan en muutenkaan juurikaan jäätelöä lukuunottamatta juurikaan välitä mistään makeista herkuista, ennemmin mätän sitten suola/chilipähkinöitäkin..

- Toinen yleinen naurun aihe meilläpäin on iskän sanojen mukaan "kyseenalainen musiikkimaku". Ulkonäköni perusteella monet veikkaavat, että kuuntelen jotakin vähän raskaampaa musiikkia, mutta saavat järkyttyä pahasti kun pistän humpat soimaan. Harvemmin nuo antaa mun ees valita mitä kuunnellaan, kun lopputuloksesta ei kuulemma voi koskaan tietää. Suomipop ja iskelmä on siis tämän ravitypykän sydäntä lähellä. Paras oli kun kuuntelin huoneessani musiikkia ja iskä tuli hihkaisemaan "Moder Talkingia!! Tätä mä kuuntelin kun mä olin kuustoistavuotias!!" voi ei :D



-  Oon todella lahjakas myöhästymään koulusta, nukun aina pommiin, meikit karkaa unenpöpperössä käsistä. Tekosyitä on kyllä Wilma täynnä ja luokkatoverit ovat enemmän ihmeissään siitä, että olen aamulla paikalla, kuin siitä etten ole. Yleensä huomaan kotioven aamulla avattuani, että bussi ajaa ohi, eli myöhästymiseni on aina muutamista minuuteista kiinni. Raveihin heräämisessä ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mitään ongelmaa. ;) Porukat osti mulle 18-vuotis synttärilahjaksi jonkun supermodernin herätyskellon johon syttyy koko huoneen valaiseva lamppu herätyksen soidessa. Muuten ihan hyvä, mutta en osaa käyttää sitä...

- Kaveri tuossa vieressä käski mun kirjottaa mun "todella ärsyttävästä tavasta". Eli toisinsanoen aina tylsyyksissäni ja ajatuksissani revin kynsinauhoja ja nahat tuosta kynsien ympäriltä, sormenpäät on toisinsanoen ihan verillä yleensä hmm.. aina. Tämä ärsyttävä tapa on ollut mulla kyllä niin kauan kun muistan, kesäisin mun kädet näyttää edes jotenkin inhimillisiltä, mutta heti kun koulut alkaa niin sormien nyhtäminen alkaa samantien. Tuon kaverin tekis mieli aina lyödä ja läpsiä kun rupean tätä nyhtämistä suorittamaan, kuulemma ihan kamalan näköstä ja kuulosta.. heh, sitähän tuo varmaan onkin, mutta itse en edes huomaa tuota tekeväni, niin pahahan sitä on lopettaa.

- Tuli tässä inssin pikkuhiljaa lähestyessä mieleen, että oon kyllä aivan loistava ajamaan noita moottorillisia vehkeitä. Skootterin sain silloin 15-vuotiaana ja seuraavana syksynä ajelin kaverin kanssa sillä suoralla tiellä katukiveykseen, paskaksihan siitä katteet tuolloin menivät. Vuosi tästä myöhemmin olin menossa tallille viimeistelemään Elviä, mutta matka tyssäsi siihen, että pusikosta suoraan eteeni laski pikkupoika polkupyörän kanssa. Törmäyshän siitä tuli ja siinä meni sitten se skootteri lunastukseen. Nyt kun opetusluvilla ollaan iskän kanssa tuota autolla ajoa opeteltu, onnistuin joululoman aikaan ajamaan neljän päivän sisään kahdesti penkkaan.. Suosittelen siis pysymään todella kaukana jos joku päivä sen ajokortin saan taskuuni! Sen siitä saa, kun on liian vauhdikas luonne ja taidot ei korvaa painavaa kaasujalkaa.. :)
HUPS
- Olen luonteeltani muutenkin vähän yllytyshullu ja hurjapää, lähden aika helposti kaikkiin hulluimpiinkin ideoihin mukaan!  Kyllä siinä kun istui autoon köytetyssä pulkassa soralle lanatulla tiellä, pelko persiissä, että milloin tämä pulkka menee puhki, niin pisti miettimään että mihinköhän sitä taas on ryhdytty. Myös hevosten kanssa ollaan vaellettu välillä mitä hulluimmilla reiteillä, sen jälkeen kun vyötäröä myöten upposin suohon Elviä meidän maastoretkellä taluttaessani, olen ruvennut vähän miettimään, mille reiteille sitä menee ja millä hevosella.

- Myös maailman turhimmat reissut on aika tuttuja täälläpäin, sillä tykkään istua autossa, joten ollaan kyllä porukalla koluttu maat ja mannut ilman päämäärää. Täällä kotikulmilla ollaan kyllä kaikki mahdollisest ja mahdottomat reitit käyty läpi, niin aikanaan skoottereilla ja nyt sitten kavereiden kyydissä autolla. Ja voisin kyllä veikata, ettei tää ajeluinto ainakaan ihan heti laske, kun ajokortin joku päivä lompakkoani koristamaan saan..





Ja sitten nää kysymykset:

1. Lempiruokasi?

No jos sipsejä ei lasketa niin riisi ja kana! Aivan täydellistä ihanaa, parasta kotiruokaa mitä voi olla!

2. Lempihevosrotusi?

Lämminverinen ihan ehdottomasti! Ensinnäkin ne miellyttää mun silmää ulkonäöllään, okei on niitäkin tietenkin rumempiakin yksilöitä mutta ihan näin niinkun pääosin! Toisekseen, oon raviurheiluun ihan hurahtanut ja en pidä suomenhevosista, joten vaihtoehtoja ei näinollen juurikaan jää ;). Kolmanneksi, ne on olleet todella mukavia yhteistyökumppaneita, tykkään työskennellä sellaisen eläimen kanssa, joka pitää itsekin työskentelystä.

3. Millaisista vaatteista pidät?

Semmoisista, jotka on mukavia päällä, näyttää kivoilta. Useimmiten mun päältä löytää mustia kuteita, en juurikaan tykkää shoppailla ja omistaa valtavaa määrää erilaisia rytkyjä, jotenkin se ei vaan käy tällaisen maalaistypyn järkeen.

4. Turhin tavara minkä omistat?

Äh..? Omistan kyllä todella paljonkin kaikkea turhaa krääsää, osa jo rikkikin, mutta yhtä turhinta en kyllä tosissaan osaa sanella.

5. Oletko ollut ulkomailla? Jos olet, missä?

Olen käynyt Virossa, Ruotsissa, Turkissa, Kanarialla ja Tunisiassa. Viimevuosina ei ole tullut matkusteltua, kun aika ja rahat menee noihin hepsukoihin.


6. Omistatko kameran? Jos niin, minkä?

Nikon D3100 +55mm-200mm putki kittiputken lisäks.

7. Onnellisin hetkesi?

Onnellisin hetkeni... hmm... Nyt en osaa kyllä äkkiseltään yhtä onnellisinta hetkeäni keksiä..

8. Huonoin koenumero?

Hylätty!

9. Lempikouluratsastusliikkeesi?

öö.... Ei kyllä tällä puskaraviharrastajalla semmosia ole!

10. Koulu, esteet, western vai maasto?

MAASTO, luonnollisesti! Tästä pidin eniten jo pienempänä kun kävin tunneilla, paras hetki oli aina se, kun pääsi käymään maastoilemassa.

11. Suurin haaveesi?

Oon kyllä tosiaankin semmonen haaveilijaluonne, mulla on paljon erilaisia haaveita, mutta en osaa nimetä vain yhtä!



Tähän loppuun vielä, eli Elville kuuluu sitä samaa ja tavallista, reenailtu ollaan aikalailla normaalisti, mitä nyt oli muutaman päivän vapaat pakkasten takia. Tänään olisi taas tarkoitus käydä lenkillä ihan kärreiltä käsin. Kengittäjä pitäisi taas soitella ja pikkuhiljaa pitäisi taas päästä radalla käymään. Kilvanajoon tähdätään varmaan ensikuun puolella.
 Ylläoleva kuva on sunnuntailta, mitä pidätte maisemasta hevosten tarhasta aamulla kymmenen aikaan, kun olin saanut karsinat yms siivottua ja poistumassa tallista..? ;)

Propsit niille, jotka jaksoivat lukea koko sepostuksen!


8. tammikuuta 2013

#77 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Huhhuh, niin on joulusta ja uudestavuodesta selvitty ja seuraavaksi olisikin sitten vuorossa syntymäpäiviä ajokortin hankintaan liittyvine hommineen. Kiirettä on siis pitänyt, jonka johdosta tämä blogi saattaa jatkaa hiljaisempaa eloaan tilanteen tasaantumiseen asti. 

Sain tosiaan joululahjaksi vanhemmiltani uuden kameran, joten sitä kävin heti 25.12 kokeilemassa, kohteena olivat kuitenkin omien elikoiden sijaan Lindan ponit. Ajattelin jakaa teille niistä parit ihan kivat kuvat, vaikka sää ei tosiaankaan ollut hyvä, todella harmaa ja sininen ja luntakin rupesi tihkuttamaan.

Tykki

Hani

Elvi aina kurkistelee vuoronperään molemmilta puolilta käynnissä taaksepäin, haaveilija!
Elvin kanssa ollaan pikkuhiljaa palailemassa takaisin reeniin, kerkesihän se vähän yli kaksi viikkoa tuossa lomaillakin kaikessa rauhassa. Tamma antoi ihan hyvin piikittää, mitä nyt vähän muuttui epäluuloisemman oloiseksi ja jotenkin reppanammaksi. Se söi vähän huonommin parina päivänä, mutta onneksi sekin jäi vain siihen. Kerkesin jo mielessäni saada kauhukuvia, kuinka vuosi sitten taisteltiin tamman nirsoilujen kanssa.
Kuitenkin, parin selästä kävelytyksen jälkeen iskin tamman kärrien eteen, tarkoituksena ajaa kevyehkö hölkkälenkki. Paskat hölkkälenkistä, kun kotiinpäin tullessa kuskia kohdeltiin kuin lapasta ja tultiin lähes kilometrin mittainen suora erittäin vauhdilla. Tuntuma suuhun hävisi kokonaan ja meinasi kyllä tulla vähän äitiä ikävä, kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin sain sen viimein hiljentämään ja tulemaan kotiinpäin ihan nättiä rentoa käyntiä. Oli ilmeisesti tammaan kerääntynyt tuota energiaa pienen loman aikana ihan urakalla. 


Muutama päivä tuon edellisreissun jälkeen lähdettiin uudemmalla yrityksellä hölkkälenkille ja tulos oli ainakin huomattavasti parempi. Tamma malttoi ihan hyvin, tiedä sitten oliko syynä perähevosena roikkuva ruunanretale vai oliko edelliskerran spurtit vähän tasanneet typykän energiatasoa. Olihan se tietenkin oma ihana innokas itsensä, mutta ei missään tapauksessa mahdoton, oikein mukavaa oli ajaa hevosella joka tykkäsi hommasta, mutta ei kuitekaan ryöstänyt.  Oli kyllä muutenkin kivaa ajaa hevosella pitkästä aikaan valoisan aikaan, kun joululomat meni lomaillessa ja nyt vasta lauantaina pääsin päiväsaikaan liikenteeseen, alkaisivatpa pian taas päivät pitenemään!!

HERKKUVETTÄ!!